Kultainen Kompassi
ja syyskansalliset 9.9.2018!
Lue lisää!

Kuntorastit
Lynxin kuntorastit vuonna 2018
Lue lisää!

Lynxin treenipaketit
Lisätiedot!

Suunnistuskoulu
Lisätiedot!

Lynxin osallistujamäärä hipoi tänä vuonna jo kuuttakymmentä, kun jo perinteeksi muodostunut 4-päiväinen suunnistusleiri käynnistyi kesäkuun ensimmäisenä maanantaina. Paikkana oli tänä vuonna Ikaalisten kylpylä, josta tehtiin sitten bussikyydeillä reissuja lähialueen huippumaastoihin harjoittelemaan. Osalla lapsista oli oma huoltaja mukana samassa treeniryhmässä, joidenkin  huoltajat valmensivat eri ryhmissä kuin missä oma lapsi harjoitteli ja olipa mukana monta lasta ihan ilman omaa huoltajaakin. Reippaita leiriläisiä koko porukka!

 

Maanantaina heti suunnistuksen makuun

Tuskin olivat bussin perävalot hävinneet näkyvistä ja henkilöautot saatu parkattua, kun hotellihuoneista kirmattiin kokoontumaan ensimmäiseen harjoitukseen. Isompia leiriläisiä Taso 2- ja Teho-ryhmissä oli Lynxillä yhteensä 11, ohjaajia kolme. Nämä kulkivat hiukan eri maastoissa kuin pienemmät leiriläiset. RR- TR- ja Taso 1-ryhmien lasten ja ohjaajien yhteismäärä oli hiukan yli 40. Siinä oli aina pieni organisoitumis- ja ohjeistushetki, kun tällainen lössi saatiin liikkeelle, mutta hienosti homma toimi. Niin hienosti, että saimme leirin jälkeen järjestäjiltä palautetta, että Lynx oli kaikissa treeneissä ja lähtöpaikoilla ollut parhaiten organisoitu ja toimiva seura - hurraa me! Ohjeita ei siis paitsi annettu vaan myös kuunneltiin: emitit ja karttamuovit olivat mukana silloin kun piti, lapsille laitettiin sopivat lähtövälit metsään mennessä ja ohjaajat neuvoivat ratojen ja kaiken muun toiminnan kanssa.

Ruokailut hoidettiin Ikaalisten kylpylän ravintola Violettassa. Maistuvaa ruokaa sai onneksi monta kertaa päivässä, sillä nälkä oli aina ruoka-ajan koitettua melkoinen. Treenikilsoja kertyi sitä tahtia, että päivällisen jälkeen moni käytti vielä hyväkseen annettua jätskihetkilupaa.

Maanantai-ilta huipentui "yösuunnistukseen". Koska klo 21 oli vielä aurinko korkealla, ei otsalamppuja tarvittu, mutta olihan se lähtöajallisesti kovasti normaalista poikkeava. Yhteislähdöillä matkaan kirmasi satoja lapsia joka lähtöryhmässä, mukana melkein kaikki nuoret ilveksetkin. Aikaa tässä ei otettu, mutta Jukola-henkinen treeni on aina mukava kokea!

Tiistaina lähimaastoja ja Luhalammia

Kolme pienempien tasoryhmää harjoitteli tiistaina kylpylän lähimaastoissa. Mukavia ratoja ja rastipisteitä, tarkkuussuunnistuksen kokeilua ja vaikka mitä mahtui hauskaan päivään. Treenien välissä lapset ehtivät myös oheisohjelmiin. Tytöt kävivät tuunaamassa t-paidoista kasseja, ja Lynx-poikia vilisti norsupallopelissä, parkour-radalla, uimarannalla ja jossain välissä koko sakki testasi Arlan maitoralliakin makoisan palkinnon innostamana. Kakkostreenin jälkeen alkoikin jo valmistautuminen illan sählypeleihin. Lynxillä oli kehään heitettävänä kaksi nuoremman sarjan joukkuetta, joista molemmat voittivat ekat pelinsä ja 2004-2005-syntyneistä pojista koottu joukkue etene vielä seuraavastakin vaiheesta jatkoon. Isompien 13-18-vuotiaiden sarjassa Lynxin joukkue voitti myös ensimmäisen matsin, mutta joutui sitten taipumaan jatkopeleissä.

Isompien ryhmä vietti tiistaipäivän viime vuoden SM ryhmä 1:n keskimatkan maastoissa Luhalammilla. Bussi vei sinne aamulla ja haki pois iltapäivällä. Väliin mahtui kaksi mahtavaa suunnistusharjoitusta, joissa treenattiin rinnerasteja, väyläsuunnistusta, micro-suunnistusta, käyräsuunnistusta ja vedettiin suunnistusvetoja, ja niiden välissä käveltiin 2,5 km matka syömään ja uimarannalle - ja samanmoinen taival takaisin. Rohkein ryhmäläinen taisi olla Vikke, joka polski vedessä muiden tyytyessä katsomaan ja kannustamaan tuulisella rannalla. Takaisin Ikaalisissa kurkkasimme gps-kellojen näyttämiä matkoja: keskimäärin 22km juoksua, suunnistusta ja kävelyä oli mahtunut Luhalammin päivään. Sählyt, frisbeegolfit ja pomppupatjat piti toki vielä hoitaa alta pois ja käydä uimassa sekä kylpylässä että järvessä ennen kuin ilta vihdoin koitti ja kovasti ansaittu uni sai tulla. Toim. huom. Tämä on ohjaajan näkemys. Nuorten virran määrää ja lähdettä jäimme kovasti pohtimaan. Gps-kello-tuumailussa kävi ilmi, että myös nuorempien ryhmissä oli rikottu 15km juoksu-suunnistus-raja, joten varsin tehokkaasti liikkui lynxiläisten tossu tiistain aikana!

Keskiviikkona koko jengi Jämille

Keskiviikkoaamuna saimme nautiskella hiukan pidemmistä yöunista, sillä olimme myöhäisessä aamupalavuorossa ja bussi Jämille lähti vasta klo 10. Paluukyydissä olimmekin sitten viimeisiä ja takaisin Ikaalisissa vasta viiden maissa. Treenikeskuksena toimi Jämi-areena, jota ympäröivissä maastoissa saimme nautiskella aivan käsittämättömän upeasta kangasmaastosta. Näkyvyys oli useita satoja metrejä, jäkälää riitti ja supat toivat mukavan lisämausteen eteläsuomalaiseen mäkipohjaan tottuneille nuorille.

Kaikki junnumme pistelivät kankaalla melkoista tahtia. Aamupäivällä saatiin tutustua monelle ihan uuteen maastotyyppiin erilaisten ratojen avulla. Hauskaa oli! Isoilla oli iltapäivän teemana "kompassiton käyrä", mutta sehän ei menoa hidastanut. Mäet luettiin pääosin hyvin ja pieni lisäkartoitushan on aina vain opiksi. Nuorimmat pääsivät hakemaan rasteja pienissä ryhmissä rogaining-tyyppisesti. Kartat jaettiin etukäteen ja oman optimireitin sai sinne valita joukkueen kanssa hyvissä ajoin.

Illan leiridisco oli monella kovasti odotettu tapahtuma. Kia piti tytöille kampaamoa, ja discossa nähtiinkin sitten seitsemän kaunokaista upeine letteineen rivissä. Isommat pojat kävivät välillä tanssilattialla, mutta pelasivat suuren osan illasta pokeria muiden ikätovereidensa kanssa. Kierroksen häviäjälle lankesi aina voittajan asettama tehtävänakki, ja kerran me ohjaajatkin saimme hupia tästä, kun Arttu lähetettiin suorittamaan meille oma, pieni tanssiesitys. Baarissa myynnissä olleet alkoholittomat Kompassi-, Leimaus- ja Rasti-drinkit tekivät kauppansa ja karkkipussitkin hupenivat nopeasti. Isojen ryhmäläiset saivat olla mukana pilkkuun asti, joka näissä piireissä tapahtuu sentään jo klo 22, ja allekirjoittanut oli valmistautunut uhkaillen ja kiristäen keräämään jäljellejääneet tämän jälkeen huoneisiinsa. Ylläri oli suuri, kun tanssilattian tyhjennyttyä myös lynxiläiset haihtuivat nukkumaan ilman erillisiä kehotuksia. Riittävästi kun treenaa, niin maistuu se unikin :)

Lähtöpäivän leiriviesti

Moni asia on Leimaus-leirillä perinteistä, niin myös viimeiseen päivään kuuluva leiriviesti. Siinä aloitusosuutta veivät tänä vuonna Taso 2-ryhmäläiset, jotka lähettivät vaihtoon tultuaan matkaan RR-, TR- ja Taso 1-juoksijat, kaikki kolme yhtä aikaa. Näistä ensimmäisenä vaihtoon osuudeltaan kirinyt päästi sitten ankkurin matkaan Teho-tason radalle. Lynx sai liikkeelle hienot 7 joukkuetta, joissa osassa oli parikin RR-juoksijaa samaan aikaan matkassa. Ihan kärkisijoista emme taistelleet, mutta kaikki joukkueet pääsivät maaliin. Kannustus oli kovaa koko ajan. Yhteensä joukkueita lähti viestiin 230 kappaletta, joten vaihtoalueen suhinan ja kuhinan voi vain kuvitella. Muutenkin viestissä on tarkoitus pitää hauskaa ja esimerkiksi maaliintulleista vain 10 parhaan emitit puretaan (jos niinkään monen). Iloisuus ja innostuneisuus näkyi osallistujien kasvoilla ja pienistä ja isommistakin virheistä huolimatta lapset olivat nauravaisina muita tsemppaamassa omien juoksujensa jälkeen.

Kotimatkan bussissa oli rauhallista, sillä suurin osa ohjaajista nukkui. Lapset, no, he höpöttivät, pelasivat ja juttelivat leiristä. Vastaus siihen, väsyttääkö heitä ikinä, on kyllä. Meidän oma teho-ryhmäläinen nimittäin kaatui kotona sänkyynsä kesken laukkujen purkamisen klo 18.45. Siinä herra nukkui verkkareissaan 14 tuntia putkeen. Puretut gps-reitit ja analyysit osoittivat neljän päivän kilometrien lähentelevän viittäkymppiä. On sen väsyn yksinkertaisesti tultava joskus ;)

Kiitos mahtavalle leiriseuralle, olette parhaita! Ensi vuonna uudestaan Kuortaneelle!

 

Yhteistyössä:

Sosiaalinen media