Tämänvuotinen Str8-keskimatka juostaan pääosin maastossa, jota on viimeksi ollut kilpailukäytössä 1960-luvulla. Maasto on nopea- ja helppokulkuista avokalliomaastoa, joka suunnistuksellisesti ei ole ehkä sitä vaativinta, mutta kovan vauhdin myötä virheidenkin mahdollisuus kasvaa. Ratamestareiden ei ole tarvinnut olla yksin maastossa, vaan he ovat kohdanneet ainakin metsäpeuroja, kauriita, hirviä ja jopa ilveksiä. Tämä on luonut maastoon myös omanlaisensa leiman eli maastossa on hyvinkin paljon erilaisia metsän eläinten tekemiä/käyttämiä uria, joita ei ole merkitty kartalle. Pääosin tämä ei vaikuta suunnistustyöskentelyyn, mutta joillakin tiheämmillä alueilla näistä urista voi olla hyötyä. Kuivan loppukesän myötä alueella olevat suot ovat hyvin kuivia, joten nekään eivät vaikuta juuri lainkaan hidastavasti kulkunopeuteen. 

Avokallioiden lisäksi maastossa on avokallioiden väleissä pienempiä ja vähän suurempia tiheikköjä, jotka pääosin ovat vain jonkin verran vauhtia hidastavia. Avokallioalueilla nopeimmat suunnistajat luukuttavat selvästi nelosella alkavia kilometrivauhteja. Vauhdin hurmassa kannattaa kuitenkin muistaa vauhdin rytmitys, jotta rastinotto olisi sujuvaa. Suurin osa rastipisteistä on varsin selkeitä, joskin alueella olevat kivet ja kivikot voivat aiheuttaa hieman tulkintahaasteita kivirastien osalta. Tällöin on kuitenkin hyvä muistaa, että kartalle ei ole kuvattu laisinkaan alle metrin kokoisia kiviä. 

Aikuisten sarjoissa pisimmät radat kulkevat kartalla taimikoksi merkityn alueen läpi, jonka olisi voinut merkitä kartalle myös pystyvihreällä. Taimikko on jo noin 10 vuotta vanha, jonka takia kulkukelpoisuus tällä alueella ei ole niin hyvä kuin kartasta voisi päätellä. Lisäksi pisimpien ratojen alueella on varsin leveä oja, mutta oja on kyllä hyvin ylitettävissä näiden sarjojen osanottajien toimesta. Radat ovat maaston luonteen takia pidempiä kuin tavallisesti keskimatkan kisassa olisivat ja ihanneajat ovat pääosin ohjeaikojen ylälaidassa. Joissakin sarjoissa voittajan aika voi myös ylittää ohjeajan muutamalla minuutilla. Kaikkien vanhimpien sarjojen radat on sijoitettu helppokulkuiseen maaston osaan. 

Ilveksen kyvyt ovatkin tarpeen tässä maastossa. Vauhdikasta juoksua ja tarkkaan harkittua ajoitusta saaliin poimintaan eli rastinottoon. 

Lasten radat kulkevat kilpailukeskuksen lähialueella ja radat on pyritty suunnittelemaan ikäluokkien taitotasot huomioiden. 12 ja 14 sarjojen välillä on sekä pituudessa että vaativuudessa hieman isompi hyppäys maaston luonteesta johtuen, 14-sarjan radat pääsevät kiertämään hieman enemmän läheisiä kallioalueita. 10-12 sarjojen ratojen alkupuolella radoilla on jonkin verran tehty harvennustöitä ja tällä alueella kulkeva kartalle piirretty ajoura on metsäkoneen tekemä ura. Näkyväisyys maastossa on kauttaaltaan hyvä ja kannattaakin katsoa kaukaa erottuvia kohteita ja pitää näin suunnistus edessä!

Toivotamme kaikille osanottajille vauhdikasta ja onnistunutta suunnistuselämystä. 

Ratamestarit

Markku Hyvönen (aikuisten radat)
Aleksi Leskinen (lasten radat)